Harkitsetko eroa?

Share |

Perjantai 8.3.2019 - Raili Tiihonen


Riidalla, jota ei selvitetä, on taipumus etäännyttää puolisot toisistaan. Eroajatusten pyöriessä mielessä on hyvä kysyä itseltään, mistä haluaa eroon. On myös hyvä miettiä, mitä kaikkea ero toisi tullessaan. Avioerossa on useita eri prosesseja päällekkäin: juridinen, taloudellinen, konkreettinen ja psykologinen ero.

Juridisesti eroprosessi alkaa siitä, että jompikumpi puolisoista allekirjoittaa erohakemuksen ja toimittaa sen käräjäoikeuteen. Tästä alkaa puolen vuoden harkinta-aika, jonka jälkeen puolisoilla on kuusi kuukautta aikaa hakea lopullista eroa.

Konkreettinen ero on puolisoiden erilleen muuttaminen ja irtaimiston jakamisen. Taloudellinen ero sisältää omaisuuden osituksen.

Psykologinen ero on usein prosesseista haastavin ja vie eniten aikaa. Siinä voidaan erottaa kolme eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan usein akuutissa kriisissä. Toisen yllättävä eropäätös aiheuttaa helposti toiselle shokin.  Mutta ero voi olla myös pitkään harkittu, molempien yhteisesti sopima. Eroprosessin toisessa vaiheessa tunnetaan edelleen voimakkaita tunteita. Vihan tunteet auttavat katkomaan tunnesiteitä ex-puolisoon. Suru auttaa käsittelemään menetystä. Joskus eron kipu vie masennukseen saakka. Kolmannessa vaiheessa aletaan päästä selville vesille. Kielteiset tunteet toista kohtaan alkavat laantua ja antavat tilaa voimaantumiselle.

Vanhempien parisuhde on lapsen koti. Erossa se hajoaa. Siksi ero ei ole kriisi vain eroaville puolisoille, vaan se on sitä myös lapselle. Sen lisäksi, että eroavat puolisot joutuvat läpikäymään eron synnyttämät kivuliaat tunteet, heidän pitäisi pystyä ottamaan vastaan ja kannattelemaan lapsen tunteita. Ja heidän pitäisi oppia elämään sen kanssa, että ovat itse erollaan aiheuttaneet lapselle tämän kivun. Erokriisi ottaa aikaa, vähintään kaksi vuotta. Joskus voi käydä niinkin, että vasta sen jälkeen kun vanhempi alkaa päästä kuiville omien tunteidensa kanssa, alkaa lapsi oireilla. On hyvä, että lapsi hiljaisen sopeutumisen sijaan reagoi eroon.

Lapsen on mahdollista selvitä hyvin erokriisistä.  Ero voi olla vahingoittava kokemus, mutta vielä enemmän lasta vahingoittaa se, että ero hoidetaan repivästi. Tutkimusten mukaan lapsen selviämiseen vaikuttaa se, miten eroavat puolisot järjestävät eron jälkeisen yhteistyövanhemmuuden. Sen rakentaminen on vaativa tehtävä erokriisissä kamppaileville, mutta sen eteen kannattaa ponnistella. Mitä paremmin eroavat pystyvät yhdessä hoitamaan lapsensa huoltajuuteen liittyviä asioita, sen paremmin lapsi selviää erosta. Joskus ero voi kaikessa haastavuudessaan olla myös mahdollisuus rakentaa lapsi-vanhempisuhdetta uudella tavalla.     

Vanhemmat voivat helpottaa lapsen sopeutumista eroon monella tavalla. Lapselle on tärkeää, että hän saa viettää aikaa molempien vanhempien kanssa unohtamatta isovanhempia ja muita perheen läheisiä ihmisiä.  Lapsen mieltä rauhoittaa nähdä, että vanhemmat voivat kohdata toisensa asiallisesti tämän läsnä ollessa, ja että he eivät puhu pahaa toisistaan. Lasta ei pidä rasittaa vanhempien riitelyllä eikä sillä, että purkaa lapselle omaa eron kipuaan.

Apua eroharkintaan ja eron jälkeiseen selviämiseen kannattaa hakea. Myös perheasiain sovittelu on erinomainen apu silloin kun eron jälkeistä yhteistyövanhemmuutta lähdetään rakentamaan.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini